Viisasta sanaa

Voisiko kaksi kertomusta Toivo Haapalan kirjasta; Kaskuja Herran huoneesta, nostaa ajatuksiisi jotain tähän hetkeen sopivaa.

Matkalla kirkkoon koira sieppasi papilta hänen kirjoitetun saarnansa.

 - Rakkaat seurakuntalaiset. Tänään en valitettavasti pysty pitämään kirjoitettua saarnaani, vaan joudun puhumaan, mitä Jumala suuhuni panee.

Mutta ensi sunnuntaina yritän korvata vahingon.

*****************************************************

Kaksi eläkeläismiestä palasi helluntaiseurakunnan kokouksesta, missä oli niin viisasta sanaa, ettei sitä ymmärtänyt kuin korkeintaan polkupyöräliikkeen johtaja Pennanen, arvioi ensimmäinen uskonveli.

 - Ja hänkin ymmärsi väärin, jatkoi toinen.

 - Vaan ymmärsi kuitenkin, päätteli ensimmäinen.

*****************************************************

Mitä tähän on sitten lisäämistä?

Paavali antaa ainakin jonkinlaisen vihjeen Roomalaiskirjeessä:

12:3. Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne enempää kuin sopii, vaan ajatelkaa kohtuullisesti, sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut.